tiistai 20. elokuuta 2013

Pihalla

Tänä kesänä meidän piha on saanut rehottaa melko vapaasti, pieni yksi vuotias on vienyt voiton kitkentähommista. Mutta on täällä edes jotain saatu aikaan :) Tehdään pienehkö kierros pihalla


Sadepäivän kuvia :)
Tämä muuri on pitkä, kuvassa näkyy vain pieni osa muurista. Se muurattiin kesällä -07. Kivihän on täällä päin kasvava luonnonvara! Vaikka kuinka joka kevät kerätään kivet pelloilta (ja niitä on paljon) niin joka kevät ne "ilahduttavat" uudestaan ja uudestaan olemassaolollaan. Mutta mikäs siinä kun niitä voi hyötykäyttää


Tämä ihana humalaportti väsättiin viime kesänä. Anopin lapsuudenkodin pihasta kävimme hakemassa vanhoja humalia, vaan eihän ne tänä keväänä rehahtaneetkaan iha niin kuin olin toivonut. Yksi pieni kurttuinen humala siinä on yhdessä nurkassa tänä kesänä kasvanut :D Mutta köynnösruusu Pohjanähti tykkää kasvaa tässä tuessa (ei vain oikein kuvassa erotu), kukkikin hienosti. Jospa ensi kesänä istutettaisiin ihan uudet humalat ja jospa tämäkin portti saisi joskus yllensä tuuhean humalaverhon


Humalaportin vierellä maakellarin molemmin puoli Norjanangervot kukoistavat. Ensin ne kukkivat kauniisti valkoisissa kukissaan, loppukesästä saimme ihailla myös nättiä sinistä kukintaa :D Hiirenvirnat nimittäin puskivat valtavalla voimalla angervojen välistä ja näytti kuin pensaissa olis ollut kaunis sininen kukinta


Kellarin päällä Lamoherukka nauttii olostaan, parissa vuodessa se on vallannut koko kellarin päällyksen, ihana vihreä kumpu, jota pensashanhikit reunustavat. Tänä kesänä hanhikit kukkivat todella kauniisti ja kauan. Ja minun pieni Mongolianvaahteranikin kasvaa, joskus se on iso iso kaunis puu!


Ja sitten sinne, missä jotain on tapahtunut tänä kesänä...


Jotain uuttahan sieltä pilkistää <3


Tämä kohta kaipasi aitaa ja sen se myös sai


Tämä kuva on nyt vain aidan pihan puolelta otettu (pihlaja oikealla, joka yläkuvassa on vasemmalla)


Tässä aidaton kohta tieltä päin


Ja minä niin tykkään tästä! Aidassa on perinteinen suomalainen riukuaidan malli. Mutta riukujahan meillä ei ollut, joten piti hyödyntää sitä mitä oli! Heinäseipäitä! Riu'uthan ovat pitkiä ja heinäseipäät lyhyitä, joten jokatoisessa välissä joutui seipäitä jatkamaan (yhdistämään), se ehkä hieman häiritsee omaa silmää, mutta ei onneksi liikaa. Kuusisalvoksia sidontaan ei ollut saatavilla tähän hätiin, joten luonnonkuituinen naru sai passata tähän hommaan ja ihan hyvin tuo ainakin vielä näyttää asiansa ajavan, saa nähdä mitä talvi tekee narulle. Mutta nyt ei lapset ja koira juokse tielle!

7 kommenttia:

  1. Näitä kuvia katsellessa tulee ihan ikävä teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Teitä on kyllä ikävä! Ja se on hirmu harmi, että kilometrejä on niin paljon meidän välillä :(

      Poista
  2. Miten kaunista! Ja porttihan on aivan mielettömän upea! :)

    VastaaPoista
  3. Riukuaita on ihana :) Kuinka tiheään noita pystypuita laitoitte? Itse olisi tarkoitus myös rakentaa vastaavanlainen pätkä pihaa koristamaan :)

    VastaaPoista
  4. En nyt suorilta muista, mutta minäpä käyn tässä iltasella mittailemassa ja kerron sitten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin metrin välein on pystyt aidassa, riippuen siitä kuinka isoja kiviä tuli vastaan. Suurimmat kivet väisteltiin :)

      Poista