Tavallinen päivä, joka päivä

Tavallinen päivä (tammikuussa), viikon jokainen päivä. Maatilalla jokainen päivä on työpäivä, oli arki tai pyhä

Aamulla miehen kello soi puol kuus. Usein saan tökätä, ennen kuin se saa sen sammutettua. Sitten siinä alkaa kartoittaa tilannetta, montako jalkaparia sängystä löytyy ja millaisella mutkalla itse on tullut yö nukuttua

Yleensä sänkyyn on yön aikana ilmestynyt 1-3 paria pikku jalkoja. Se tarkoittaa sitä, että sängystä ei ihan huomaamatta pääse nousemaan saatikka tunne edes molempia käsiään, joku on kuitenkin nukkunut puolet yöstä äidin käden päällä

Ei muuta kuin käpälä ukkelin käteen ja se sitten sieltä pienten lämpöpatterien seasta kiskoo vaimonsa ylös. Hiippailua toiseen päähän taloa, anoppilaan aamukahville/teelle. Täällähän juodaan kahvia ihan tolkuttoman paljon ja nii ne väittivät, että kyllä se sinäkin täällä kahvia opit juomaan kun emäntäkokelaaksi tänne tulin. Vaan ei ole kymmenen vuotta tehnyt tehtäväänsä ja minun kupista löytyy aamulla edelleen teetä

Kahvit kun on saatu silmät ristissä ryystettyä, niin sitten vain pimeyden keskelle. Onneksi työmatka on hyvin lyhyt, oisko edes viittäkymmentä metriä. Aina huvittaa rastitella työkyselyihin kohtia kävelen työmatkat ihan aina, oli ilma mikä tahansa. Mummu kömpii meidän sohvalle jatkamaan unia vielä tunniksi

Navetalla tarkistellaan ensin tietokoneelta mikä on tilanne lypsyjen suhteen, sitten ei muuta ko maidot vasikoille ja siivoushommiin

Parsien putsauksen ohella aamurapsutukset ammuleille, Kuvassa seisova musta Apila on oikea sylilehmä :) Iso ku mikäki tynnyri, etenkin nyt kun odottaa kesäkuulle kaksosia, pääkin niin iso, etteihän se syliin mahdu, vaikka Apilasta siltä tuntuukin. On se vaan niin ihanan lämmin tuo lehmän kylki. Hassutarkin kun ottaa halaukseen, painaa sievästi kylkeään vasten päällä, siinä sitä hetken hengähtää ja omat ajatuksetkin pysähtyy

Ajellaan muutamat laiskurit lypsylle

Vasikkakarsinoiden putsauksessa menee oma aikansa, kun jokaisella vasikalla on niin kovasti asiaa yön jäljiltä. Tottumaton liikkuja saattaa saada mojovan turvan iskun jalkoväliin jos varomattomasti jalkojan harittelee :D

  Apetta naaman eteen ja uusinta siivouskierros parsien parissa. Maitoastioiden tiskailut, yleiset siivoilut ja tarkistukset. Siinä aamu noin niinkuin tiivistettynä

Ja pirtille, missä mummu on laittanut koululaiset kouluun. Kaakaota ja aamupalaa pienimpien kanssa. Ja touhukkaana päivän muihin hommiin

Ensin Ciabatta taikina kohoamaan pienen apurin avustuksella

Makkarakeitto tulille. Leivät uuniin

Ja mitäs mitäs, sämpylätaikina nousemaan

Leivät pois uunista, keitto porisemaan ja pihalle

Sillon ku sataa niin sataa sitten kunnolla (tässä meillä), olipa se mitä tahansa mitä sataa. Tai jos on lämmintä niin on lämmintä tai on kunnolla kylmää  kun on kylmää. Eli lunta on taas riittänyt ihan kiitettävästi mäkihommiin

Vahti on mukana mäenlaskussa

Päivätarkki ja parsien siivous navetalla ennen kuin päästään leipomaan sämpylät koululaisten avustuksella kun kotiutuivat. Jossain vaiheessa päivää pikku emäntä tulee halaileen äiskän jalkaa ja pyytää nätisti "äiti laita mulle "böndepiiku"

Ai mikä böndepiiku :D No tämähän nyt on kenen vaan maatilan lapsen lemppari biisi

Neljältä tarttee olla takasin sorvin ääressä

Mies ei vielä ehtinyt navetalle asti. Siirrän yksin yhden vasikan toiseen karsinaan, joka päättää ettei kävele itse, no onhan meillä "kantokassi" tällaisia tapauksia varten, mutta onhan se melekonen homma tämmöselle pienelle emännälle ku vasikkaki painaa lähes yhtä palijo ku ite emäntä. Vaan eipä tartte illalla pohtia, että tartteiskohan sitä jotakin jumpata. Ja sama homma uusiksi kuin aamullakin sillä lisällä, että iltanavetalla tehdään vielä liäsksi kahden jakokerran ape valmiiksi

Se on sitten hirmu väsyttävää puuhaa kun pappa on lapsenvahtina. Siihen se oli Rosanna nukahtanu olohuoneen pöydälle

Se vois tietämättömälle aiheuttaa hieman sydämentykytyksiä kun astuu iltatarkilla navettaan ja navetassa rötköttää tämmösiä "raatoja" vaan ei hätä oo tämän näkönen

Elleri se vaan siellä nukkua rötköttää umpiunessa purutyynyllään. Tiesittekö muuten, että lehmä ei vaivu syvään uneen muulloin kuin tuntiessaan olonsa hyväksi ja turvalliseksi

Meijän lehmillä on mitä ilmeisemmin hyvä olla, näitä nukkujia näkyy usein. Parhaita on ne vasikat ja hiehot, jotka pötköttää pitkää pituuttaan ja jalat vispaa ja suu käy unen tahtiin, eikä uni katkea, vaikka vieressä putsaat parsia, tarttee yskähtää vähän isommin ennen ku pää nousee purut suusta tipahdellen, hölmönä että mitä mitä missä ollaan :D Ihania kaikki

Melko tiivistetty päivä, mutta näin se pääpiirteissään menee joka päivä