Kasvihuoneella tapahtuu

 Tänä keväänä päätin, että taimia ihan vain hillitysti. Ihan alunperin ajattelin, että taimet saa kyllä sitten kaupastakin vähällä vaivalla, mutta minkäs se multasormi sormilleen mahtaa. Kevään edetessä, ei pystynyt vastustamaan mullan kutsua, niinpä kurkun ja tomaatin siemenet pääsivät multaan. Myös köynnöskrassia ja orvokkia kylvin, ihan vain syöntimielessä. Odotin muka pitkään kylvojen aloituksen suhteen, mutta silti kurkut olivat jo noin suuria pääsiäisen aikaan ja kuten ikkunasta näkyy, lunta oli vielä tosi pitkään pääsiäisen jälkeenkin maassa, eikä kasvien kasvihuoneeseen pääsylle ollut mitään mahdollisuuksia. Noita taimien alusastioita kävin kasvihuoneelta hakemassa ja jouduin lapioimaan metrin kinoksen oven edestä pois, ennen kuin pääsin sisälle

Yritin päästä helpolla taimien suhteen ja istutin ne korkeisiin maitopurkkeihin ja ajattelin, että lisäilen multaa sitä mukaa kun taimet kasvavat, eli että ohitan kokonaan varsinaisen koulinnan. Jossain vaiheessa tein kynällä pienen kolon yhteen reunaan purkkia ja lisäsin kanankakkavaraston. Kurkuille tämä toimintamalli sopi selvästi hyvin. Mutta tomaatit taisivat mennä piloille, niistä kasvoi honteloita ja lehtivälit venyivät todella pitkiksi. Kun pirtinpöytä alkoi ennen toukokuun puoltaväliä näyttää tämmöiseltä viidakolta, oli aika siirtää viidakko mummunpuolen eteiseen

Anoppi oli ostanut pisimmät tukikepit mitä oli löytänyt, yli kaksi metriset, mutta ei riittänyt niissäkään mitta mun hurjasti kasvaville kurkuille ja kasvihuneeseen ei edelleenkään ollut asiaa yöpakkasten takia. Pirtissä jo alkoi ensimmäistä kurkkua (Femspot F1) pukata esille

Mummun eteisessä kurkuilla oli tilaa kohista kohti kattoa ja vähän viileämpääkin oli. Toivoin, että se olisi hieman rajoittanut kasvua, toiveajattelua

Tomaatit hujottivat myös pitkinä, mutta erittäin honteloina, en silti luovuttanut, vaan päätin pitää ne hengissä kasvihuoneelle pääsyyn asti ja katsoa, mitä niistä tulee, lajikkeet kun oli mieluisia (Zuckertraube, Gardeners Delight ja Hundreds & Thousands)

Vihdoin koitti niin lämmin päivä, että päätettiin lasten kanssa lähteä siivoamaan kasvihuone, kun se syksyllä jäi kasveineen päivineen viettelemään talvea. Hetken aikaa pikkuapurit jaksoivat nyhertää tylsillä saksilla kiinnitysnaruja irti rutikuivista kasveista, mutta sitten syksyllä kynnetty kasvimaa veti puoleensa ja lierojen kaivanta alkoi

Kylläpä sinne kasvihuoneeseen olikin kertynyt kaikkea ylimääräistäkin. Siirsin ruukutuspöydän takaseinälle ja sen alta paljastui aikamoinen ruukkuarsenaali. Tällä järjestyksellä saan paprikat ja chilit (jotka pikkuveljen kihlattu lahjoitti) tuohon oikealle ikkunan eteen, kun ne aikaisemmin ovat olleet keskellä kasvihuonetta. Näin saan enemmän kulkutilaa keskelle ja kastelu ehkä helpottuu

Sitten ei muuta kuin taimet kasvihuoneeseen. Hieman hirvitti kottikärryilla kurkkuja kuljettaa, kun päät keikkuivat pari metriä kottikärryjen edellä ilman tukea, mutta onneksi yksikään ei mennyt poikki. Ja tämä jo pirtissä kasvunsa aloittanut kurkku on jo saanut useamman kaverin, eli tänä vuonna on toivottavasti hyvä kurkkuvuosi ja saadaan taas omaa kurkkusalaattia

Kasvihuone vehreytyi ihanasti samantien kun sain kurkut istutettua, mutta apua edes kasvihuoneen korkeus ei riitä kurkuille, ne pitää ohjata kiemurtelemaan kattotuoleja pitkin, voi vaude!

Tomaatit näyttää aika surkeilta, mutta ootellaan nyt rauhassa vielä hetki, että ostanko puutarhalta uudet, vai innostuvatko nuo tuosta vielä. Krassien kanssa kävi myös jotain hämminkiä. Ne olivat todella hyviä taimivaiheessa ja siten menin ja istutin ne amppeleihin ja ne tykkäs kyttyrää, melkein kaikki on kuivuneet, enkä tiedä miksi, harmittaa. Olin toivonut krassinkukkasalaattia tältä kesältä. Mutta antaapa niidenkin vielä roikkua tuolla kasvihuoneen katossa, josko ne vaikka siitä vielä innostuisivat

Tällainen lämmitin ja kynttilät ovat pitäneet kasvihuoneen hyvin lämpimänä näinä öinä kun ei ole mennyt enää pakkasen puoelle lämpö. Mutta sitten, aivan parhautta ja mahtavuutta, appiukko oli päättänyt vetää sähkön kasvihuoneelle. Toki siitä oli joskus puhuttu, että lämmityksen kannalta ois kätevä, mutta sitten se vain yks kaks ilmoitti, että nytpä on kaivuri kotona, että minäpä vetasen sinne ne sähköt. Kellarilta ne oli helppo vetää kasvihuoneelle ojan pohjaa pitkin. Niinpä saatiin juuri parahiksi töpseli seinään ennen kuin pakkasyö yllätti ja pienellä puhaltimella lämpö pysyi pakkasyön 15 plus asteessa. Kurkut ovat hyvän näköisiä, vain yksi on vähän nuutunut, mutta sillä ei ollutkaan yhtä vahvoja juuria kuin muilla, mutta saa armonaikaa vielä hetken. Tomaatit ovat SUR-KEI-TA, voi itku. No niitä saa puutarhalta uusia. Ei varmaankaan juuri noita lajikkeita, mitä meillä oli mutta jotain kuitenkin. Olen huomannut, että punaiset kirsikkatomaatit, ehtivät meillä hyvin kypsyä ja tekevät kaikkein parhaiten kauppansa. Amppelimansikkaa ja amppelitomaattia myös pitää käydä kipaiseen puutarhalta. Mansikkaa tarvitaan tänä vuonna paljon, sillä pihalla vanha mansikkamaa, pistettiin syksyllä mullinmallin. Tänä kesänä pitäisi kehitellä uusi uuteen paikkaan. Niin pitäähän sitä jostain suu makeaksi saada, niin vastaus on amppelimasikka

Bokashi...

...ai mikäshi?????? No bokashi, ootteko kuulleet? Aivan mainio biojätteen jatkojalostus homma :)

"Bokashi on japanilainen sana, joka tarkoittaa "käynyttä orgaanista ainesta". Bokashi on japanilainen kompostointimenetelmä, joka käyttää avuksi tehokkaita mikro-organismeja, Tehokkaiden mikrobien (EM =Effective Micro-organisms, eng.) ansioista,keittiöjäte muuttuu ravintorikkaaksi ja eläväksi mullaksi erittäin nopeasti ja hajuttomasti.Kyseessä on 100% luonnon tuote. 

Bokashi-komposti on täynnä luonnollisia ja hyviä mikro-organismeja; (mm. maitohappobakteeri, hiivasieni, fotosynteettinen bakteeri, aktiivisia entsyymisieniä), jotka aloittavat käymisprosessin ja estävät jätteen pilaantumisen.

Valmis orgaaninen jäte säilyttää kaikki olennaiset ravinteet (etenkin typpi), jotka muutoin katoaisi tavallisen kompostin käymisprosessin jälkeen.

Tuloksena sinulla on siis Bokashi; orgaanista ensiluokkaista kompostia, elävää multaa!" (lähde: Bokashi Suomi fb ryhmä) 

Tällaiset bokashipöntöt tilasin parin ystävän kanssa yhdessä saksasta keväällä. Bokashin suosio on ilmeiseti kasvanut nopeasti, sillä nyt löytyy jo paikkoja suomestakin, mistä saa kaikkea bokashi hommiin tarvittavaa

Päivän aikana kerään kaiken biojätteen pienempään astiaan. Tässä kuvassa ihan vaan ensimmäisenä kaapista löytynyt sopiva kippo. Nyt olen jo ostanut nätimmän astian tiskipöydälle juuri biojätettä varten. Ja siis bokashiin käy ihan kaikki mahdollinen biojäte, banaaninkuoret, sitruksen kuoret, kala, liha, kananmunankuoret, pienet luut, kaikki mahdollinen. Sitruksista tulee hyvä tuoksu, kun taas esim. lanttu ja sipuli saattavat haiskahtaa, eli ne kannattaa laittaa astiaan puoliväliin, eikä aloittaa ja lopettaa ämpäriä näillä jätteillä :)

Tässä astia aloitusvaiheessa. Ilmatiiviiden astioiden lisäksi tarvitset bokashirouhetta tai liuosta, joka sisältää mikro-organismeja. Itse tilasin rouhetta astioiden mukana, olisikohan sitä ollut 2 litraa pussissa ja se on riittänyt alkukeväästä tänne kesään asti, rouhetta ei kulu kerralla paljon. Tyhjän astian pohjalla on ritilä, josta "bokashimehu" eli biojätteestä irtoava neste valuu astian pohjalle. (Et tarvitse välttämättä tällaisia varsinaisia hanallisia bokashiämpäreitä aloittaaksesi. Kaksi muoviämpäriä päällekkäin ajaa saman asian. Päällimmäisen pohjaan vain poralla reikiä niin mehu pääsee valumaan pois jätteestä. Astioiden tiiviys on tärkeintä, jätteet eivät saa saada happea sen enempää kuin kerran päivässä jätteen lisäyksen yhteydessä astiaan väkisin menee)

Tyhjän astian pohjalle ripotellaan vähän bokashirouhetta

Sitten kipataan päivän aikana kertynyt biojäte astiaan, tiivistetään hyvin ja ripotellaan taas päälle rouhetta, kansi kiinni ja suhautetaan ilmat pois

Tällätavalla jatketaan niin kauan, että astia täyttyy. Viimeiseksi ripotellaan rouhetta päälle ja tiivistetään kansi päälle. Sen jälkeen astia saa seisoa lämpöisessä (minulla kodinhoitohuoneessa) kaksi viikkoa. Tänä aikana jäte haperoituu astiassa

Kun jäte on jonkin aikaa ollut astiassa, voi hanallisesta astiasta kokeilla valuttaa "bokashimehua", joka on todella tujua lannoitetta, pitää todella laimentaa. Tällä mehulla voi lannoittaa ihan kaikkea. Talven aikana mehua voi pakastaa vaikka jääkuutiomuottiin. Muuten se säilyy noin vuorokauden jääkaapissa hyvänä. Toki tätä nestettä ei ole pakko kerätä, vaan sen voi kaataa viemäriin. Ensimmäisillä kerroilla ihan kauhistuin nesteen tuoksua. Se haisi suorastaan oksennukselta minun nenääni, mutta itse ämpärit eivät haise. Lievä hapan tuoksu voi avattaessa tulla esille

Kun jätteet ovat olleet hapertumassa kaksi viikkoa ilmatiiviissä lämpimässä, sitten päästään kippaushommiin. Bokashin voi esim keväällä ja kesällä kipata suoraan kasvulavaan tai kukkapenkkiin. Jos kippaat bokashin suoraan kasvulavaan

kuten minä tässä kuvassa, muista kaivaa bokashille sen verran syvä kuoppa, että istutettavien kasvien juuret eivät ihan heti kosketa bokashia, sillä se on niin voimakasta. Sitten vain multaa päälle ja odottelemaan mullaksi muuttumista

Toinen keino on panna pystyyn oma multatehdas! Jokin iso iso astia, johon bokashi kipataan ja sitten vähän vanhaa multaa joukkoon ja päälle, parissa viikossa suotuisassa lämmössä kaiken pitiäisi olla muhevaa ravinteikasta multaa! Itse en ole vielä multatehdasta testannut, sillä kaikki kertynyt bokashi on päätynyt kasvimaalle ja kasvihuoneeseen suoraan maahan

Aivan älyttömän hyvä ja kätevä juttu tämä bokashi ja kun oikein innostuu niin myös bokashi kompostoinnissa tarvittavat rouheen tai nesteen voi valmistaa itse

Tässäpä vähän tietoa ja innostuksen alkua. Facebookissa on erittäin hyvä ja kattavatietoinen ryhmä, johon kannattaa ehdottomasti liittyä, jos alkoi bokashointi kiinnostaa. Loppukesästä sitten nähdään miten mainio sato saadaan bokashin lannoittamista tomaateista ja kurkuista <3

Rakas kahvihuone

Yleisön pyynnostä ;) innostuin lopulta ottaan kuvat muistitikulta ja kirjoittamaan kasvihuoneen viime kesästä. Tai siis sehän on KAHVIhuone kuten Artturi sen nimesi "tämähän on juuri sopiva semmoinen kahvihuone"

 Kuvia koneelle ladatessani huomasin, että olin kesän aikana keskittynyt kasvien hoitamiseen ja niistä nauttimiseen, kuvaaminen oli jäänyt syksyyn. Eli pääasiassa kuvat ovat loppukesältä ja syksyltä, hienoin rehevyys on tallentunut omaan päähän ja sydämeen <3

Mahtava sadekuuro syöksi kasvihuneen katolta hienosti vettä, tuossa kun ois ollut jokin keräysmekanismi paikoillaan, niin olisi äkkiä saavit täyttyneet. Kattomateriaaliin on saatavilla muistaakseni myös kourut ja rännit niin, että sadeveden keräyskin onnistuisi, mutta vielä ainakin meillä vesi juoksee suoraan maahan katolta

 Alkukesästä tomaatin taimet olivat jo ihan hyvässä kasvussa. Kasvatin itse kurkut, tomaatit ja paprikat siemenistä. Onnistui ihan hyvin, vaikka en koko ajan ihan omiin taitoihini luottanutkaan ja ihan varulta vaan piti ostaa muutama tomaatin ja kurkun taimi taimistoltakin, ei olisi tarvinnut :)

Itse kasvattamani kurkun taimet näyttivät pari viikkoa purkista kasvualustaan siirron jälkeen siltä, että niistä ei tule mitään, mutta onneksi annoin aikaa niille

Vesiastioita ja kastelukaveri. Ensimmäisenä kesänä kasvihuoneen lattia oli ihan vaan hiekalla, pientä oleskelunurkkausta lukuunottamatta. Hiekka osoittautui hyväksi ratkaisuksi, pienet apurit viihtyivät kasvihuoneessa yllättävän kauan hiekkaleikeissään ja minä ehdin puuhata kasvien parissa

Oviaukosta ei tullut ihan sellainen kuin alunperin toivoin. Haaveissani oli ovi, josta vain kävellään sisään, ei mitään kynnyksiä tiellä. No teimme perustuksen lecaharkoista ja niitä ei muurattu millään tavalla,  joten myös oven alle piti tulla yhtenäinen perusta, jos oven kohdalta olisi jätetty harkot pois, niin vaarana olisi tavella suurempi huoneen liike ja ikkunoiden särkyminen. Myöhemmin ovenpielen harkot voisi tietysti liittää harjateräksellä yhteen ja näin voisi poistaa oven kohdan harkot, mutta en tiedä uskallanko luottaa että huone pysysisi tarpeeksi hyvin paikoillaan. Voihan tuohon suunnitellä jotkut kivat portaat :) Kuvassa etualalla oleva "ruukutuspöytä" löytyi meidän oman kummitustalon vanhasta varastosta, joka osoittautui oikeaksi aarreaitaksi tämmöiselle vanhoista tavaroista tykkäävälle

Paprikat kasvoivat myös hyvin, mutta jossain vaiheessa kesää niihin iski kauhea kirva-armeija ja tästä viisastuneen ensi kesän paprikat ja chilit istutan kaikki ruukkuihin, jotka voi nostaa ulos, sillä ne jotka olin istuttanut ruukkuihin nostin ulos ja niistä hävisi kirvat ja ne voivat ihan hyvin kesän loppuun asti

Ystävältä sain munakoison taimen ja myös sen kasvattaminen onnistui, ihanat kukat munakoisossa

Saatiin kesän aikana kolme munakoisoa

Sisälle rakennettiin kahdelle seinälle kiinteät kasvulavat. Halusin kasvualustoista sen verran korkeat, että ei tarvitse kumarrella. Kasvulaatikoiden pohjalle pantiin ensin kerros kutterinpurua ja sitten multaa, muuten ois saanut melko paljon multaa kaataa laareihin ennen kuin olisivat täyttyneet

Kattotuoleihin sai kivasti roikkumaan amppelitomaattia ja kasvihuonemansikkaa

Ja siinä se pieni kahvinurkkaus. Voi että tuossa oli kiva istuskella ja katsella kättensä jälkiä. Ihanat pikku kalusteet löytyivät nettikaupasta. Oikeasti hyvät tuolit istua

Loppukesästä kasvihuoneessa oli jo aikamoinen viidakko. Tein tomaateille harjateräksestä tukikepit. Laitoin heinäseipään kattotuolien päälle ja harjateräkset kiinni siihen ja eikun sitomaan tomaatteja. Pysyivät hyvin pystyssä

Kastelu hoitui osin tippukastelulla ja loppukesästä ihan vain suoraan kasvualustaan kannulla

Tässä jo kurkkujen mahtavin loisto menossa ohi. Mansikat tykkäsivät kasvaa lämpimässä ja aurinkoisessa huoneessa, niistä saatiin naposteltavaa koko kesäksi

Kasvihuoneen toisessa päädyssä on penkki. Siinä oli viime kesänä parsakaalia, avomaankurkkua ja krassia. Kyllä minä siihen kevätsipuliakin kylvin, mutta se ei oikein edes itänyt ja avomaankurkut taisi tehdä yhden kurkun :( Ensi kesänä taidan testata avomaankurkkua kasvihuoneessa. Parsat tykkäsivät tästä penkistä

Toisessa päässä on pieni komposti loota, jossa kasvoi pari kurpitsaa. Piti olla jättikurpitsaa, mutta ei kyllä sitten tulos näyttänyt ihan siltä kuin odotin. Lehtiä kyllä kasvatti ihan hirveesti ja pitkästi ja jotain keltaista ovaalin muotoista kurpitsaa pukkasi, vaikka odotin pyöreää oranssia

Kasvihuoneen edustalla oli yrttireki. Kaikki tämä vanha ihana tässä edessä löytyi samaisesta kummitustalon vajasta kuin ruukutuspöytä. Kesäkurpitsa kasvoi ämpäreissä, aloitti tekeen hienoja hedelmiä, mutta sitten kuitenkin mädännytti päät ennen kuin ehdin käyttää niitä, ensi kesänä eri kasvupaikka siis niille

Kasvihuoneen ympärys on vielä pahasti kesken, mutta siihen paneudutaan sitten tulevana kesänä

Voi että oli ihana hakea nämä herkut omasta kasvihuoneesta

Munakoisoa en vielä oikein osannut käyttää, täytynee harjoitella

Kurkkuja tuli tosi paljon. Niistä riitti koko kesäksi tuorekurkut syötäväksi

ja vielä kuusi kiloa tein kurkkusalaatiksi, mistä tuli aivan älyttömän hyvää. ei olla tarvittu kaupan kurkkusalaatteja tänä talvena. Tomaatteja tuli niin paljon, että kaikkia ei edes ehditty käyttää, mutta tein niistä kuitenkin paholaisen hilloa. Otin kuviakin tekoprosessista, mutta nyt ne oli jossain hukassa ne kuvat, joten ehkä joskus myöhemmin se ohje
Tulevan kesän taimista on jo osa kasvamassa keittiön ikkunalla. Kunhan aurinko alkaa lämmittää enemmän niin ne saavat siirtyä anopin lasikuistille. Omalla lasiverannalla ne eivät pysy turvassa pienten käsien ja ison hännän ulottuvilla :) Minä niin odotan jo kesää!!!!!!!!

Kasvihuone

En millään malta pidätellä itseäni, pakko kertoa jo teille, mitä täällä on puuhattu... Tässä kuvassa on meidän vanha kasvihuone, palvellut erittäin hyvin jo ainakin kuusi vuotta, rakas ensimmäinen oma kasvihuoneeni. Muovi on kestänyt melko hyvin, ilmastointiteipillä paikkailtu muutamia viiltoja sieltä täältä. Muovia ei siis ole kertaakaan vaihdettu. Mutta kyllä se tänä keväänä näytti siltä, että nyt tarttis tehdä jotain

 Ja niin me ryhdyttiin hommiin. Ensin piti purkaa vanhan kasvihuoneen ympärillä olevat kukkapenkit, että päästiin käsiksi lacaharkkoihin, sillä ne päätettiin uusiokäyttää uuden kasvihuoneen perustuksissa. Penkkien reunukset olin tehnyt luonnonkivistä, mitkä ovat meidän pelloillamme kasvava luonnonvara. Rosanna oli minulla kivenkärräys kaverina, kun kärrättiin reunuskivet uuteen kiviaitaan. Rosannalle vain tuli uni keskenkaiken homman, nukahti pieni muru kottikärryihin. Rakas univahti otti heti oman paikkansa kottisten vierestä

Sitten oli vuorossa perustusten kaivaminen. Pappa hoiti ne hommat mallikkaasti. Kuten kuvasta huomaa, uusi kasvihuone ei tule samalle paikalle kuin vanha, vaan toiseen päähän kasvimaata, entisen pottupellon paikalle. Vadelmapensaat jäävät nyt kasvihuoneen vasemmalle puolelle täältä meidän olohuoneesta katsottuna, kun ne olivat vanhan kasvihuoneen oikealla puolella

Maata kaivettiin niin paljon, että tuli routa vastaan. Routa olikin vielä tosi pinnassa, mutta saatiin kuitenkin sen verran pintamaata pois, että perustukseen saatiin hyvä kerros salaojasoraa, jonka päälle vielä styroks kerros ja vielä sorat päälle

 Ja niin koitti kovasti odotettu talkoopäivä. Kotiporukat riensivät apuun. Perustus tehtiin lecaharkoista, joita saatiin juuri ja juuri raavittua kokoon tarpeeksi omalta tontilta :) Tässä jo runkoa hahmotellaan

Ja runkohan nousi ihan nopsakkaa tahtia. Pieniä raksa-apulaisia riitti. Ja kuulottiit (kuulosuojaimet), niin kuin pikku Rosanna sanoo, oli kaikkeist kovin sana pienten raksalaisten mielestä

Minulla ja anopilla riitti hommaa ihanien vanhojen aarteiden maalaamisessa. Oma äitini toimi korvaaamattomana pikkuraksalaisten viihdyttäjänä

Säähän oli meillä todella vaihteleva. Välillä tuprutti lunta vaakasuoraan ja välillä aurinko paistaa porotti. Tämä oli sää toukokuun alussa, jolloin tämä talkoopäivä oli

 Pikkuveli mallailee kattotuolien oikeaa kaltevuutta

Ja ukkokulta ja isä napsivat kattotuolit paikoilleen

Päätyjen kattotuolit jätettiin vielä nostamatta ylös. Päätettiin rakentaa ne alhaalla valmiiksi, sillä päätyihin oli tulossa kolmion alle ikkuna. Tämä saatiin tehtyä yhden talkoopäivän aikana

Viikolla minä heiluttelin maalipensseliä ja keikuin huterilla tikkailla maalilemassa kattotuoleja, onneksi anoppi oli varmistamassa, että tikkaat pysyi pystyssä

 Raksapäivä vaihtui ja osin raksaporukkakin, mutta sää oli edelleen yhtä suotuisa, vettä tuli kuin aisaa kun asennettiin katto. Katossa on vahva kennorakenne ja ainakin vesi huilaa erittäin hyvin alas, toivottavasti talvella myös lumi

Päätykolmio valmiina

Tienpuolen ikkunat asennettuna (tienpuolen ikkunoissa oli vielä sälekaihtimet paikallaan ja päätettiin jättää ne, kätevä varjostaa jos tarvii), kasvimaanpuolen ikkunoita asennetaan. Takana näkyy myös sitä kivimuuria, johon vanhan kasvihuoneen ympärillä olleet kivet kannoin. Ja kyllä, kaikki nuo kivet, mitä tuossa kivaidassa on, ovat tästä samaisesta pottupellosta ylös ongittuja

Toisen päädyn ikkunoita asennetaan. Tähän päätyyn tulikin vain ylös ikkunoita

Ja talollepäin olevat ikkunat pääsivatä myös paikalleen. Aurinko nousee tuolta kasvihuoneen vasemmalta puolelta ja kiertää aamupäivän aika jo kasvihuoneen oikealle laidalle. Lähes koko päivän paistaa sitten täältä talolta päin, eli suoraan noista isoista päätyikkunoista sisään. Ja raksan johto istuu ja valvoo niin pientä apuria kuin ikkunoiden asennustakin tarkasti

Alalaudoitukset paikallaan. Ja mistäkö ikkunat? Kun joskus sanoo ääneen mitä tarvii, eikä vain pohdi omassa päässään, niin saattaa sen myös saada. Kahdesta naapurista löytyi joutilaita ikkunoita (aivan älyttömä suuri kiitos naapurit <3), lisäksi omasta varastosta pihapiirin vanhimman talon vaihdettuja ikkunoita

Ja oih, siinä se nyt on melkein valmis!!!!! Ovi vielä puuttuu ja muutamia listoja sieltä täältä ja tietysti "sisustus" ja maali (koko kasvihuone tulee valkoiseksi). Mutta en millään malttanut odottaa, että tämä olisi ihan valmis. Tämän parissa on nyt vierähtänyt tovi ja vierähtää vielä toinenkin, mutta sitten lisää kuvia kun sisälläkin alkaa näyttää kasvihuoneelta. Ai niin ja nuo nurkkien pikkuruutuikkunat avautuvat kuin saluunan ovet ulospäin, toimivat tuuletusikkunoina, minä niin tykkään niistä <3