tiistai 13. toukokuuta 2014

Kasvihuone

En millään malta pidätellä itseäni, pakko kertoa jo teille, mitä täällä on puuhattu... Tässä kuvassa on meidän vanha kasvihuone, palvellut erittäin hyvin jo ainakin kuusi vuotta, rakas ensimmäinen oma kasvihuoneeni. Muovi on kestänyt melko hyvin, ilmastointiteipillä paikkailtu muutamia viiltoja sieltä täältä. Muovia ei siis ole kertaakaan vaihdettu. Mutta kyllä se tänä keväänä näytti siltä, että nyt tarttis tehdä jotain

 Ja niin me ryhdyttiin hommiin. Ensin piti purkaa vanhan kasvihuoneen ympärillä olevat kukkapenkit, että päästiin käsiksi lacaharkkoihin, sillä ne päätettiin uusiokäyttää uuden kasvihuoneen perustuksissa. Penkkien reunukset olin tehnyt luonnonkivistä, mitkä ovat meidän pelloillamme kasvava luonnonvara. Rosanna oli minulla kivenkärräys kaverina, kun kärrättiin reunuskivet uuteen kiviaitaan. Rosannalle vain tuli uni keskenkaiken homman, nukahti pieni muru kottikärryihin. Rakas univahti otti heti oman paikkansa kottisten vierestä

Sitten oli vuorossa perustusten kaivaminen. Pappa hoiti ne hommat mallikkaasti. Kuten kuvasta huomaa, uusi kasvihuone ei tule samalle paikalle kuin vanha, vaan toiseen päähän kasvimaata, entisen pottupellon paikalle. Vadelmapensaat jäävät nyt kasvihuoneen vasemmalle puolelle täältä meidän olohuoneesta katsottuna, kun ne olivat vanhan kasvihuoneen oikealla puolella

Maata kaivettiin niin paljon, että tuli routa vastaan. Routa olikin vielä tosi pinnassa, mutta saatiin kuitenkin sen verran pintamaata pois, että perustukseen saatiin hyvä kerros salaojasoraa, jonka päälle vielä styroks kerros ja vielä sorat päälle

 Ja niin koitti kovasti odotettu talkoopäivä. Kotiporukat riensivät apuun. Perustus tehtiin lecaharkoista, joita saatiin juuri ja juuri raavittua kokoon tarpeeksi omalta tontilta :) Tässä jo runkoa hahmotellaan

Ja runkohan nousi ihan nopsakkaa tahtia. Pieniä raksa-apulaisia riitti. Ja kuulottiit (kuulosuojaimet), niin kuin pikku Rosanna sanoo, oli kaikkeist kovin sana pienten raksalaisten mielestä

Minulla ja anopilla riitti hommaa ihanien vanhojen aarteiden maalaamisessa. Oma äitini toimi korvaaamattomana pikkuraksalaisten viihdyttäjänä

Säähän oli meillä todella vaihteleva. Välillä tuprutti lunta vaakasuoraan ja välillä aurinko paistaa porotti. Tämä oli sää toukokuun alussa, jolloin tämä talkoopäivä oli

 Pikkuveli mallailee kattotuolien oikeaa kaltevuutta

Ja ukkokulta ja isä napsivat kattotuolit paikoilleen

Päätyjen kattotuolit jätettiin vielä nostamatta ylös. Päätettiin rakentaa ne alhaalla valmiiksi, sillä päätyihin oli tulossa kolmion alle ikkuna. Tämä saatiin tehtyä yhden talkoopäivän aikana

Viikolla minä heiluttelin maalipensseliä ja keikuin huterilla tikkailla maalilemassa kattotuoleja, onneksi anoppi oli varmistamassa, että tikkaat pysyi pystyssä

 Raksapäivä vaihtui ja osin raksaporukkakin, mutta sää oli edelleen yhtä suotuisa, vettä tuli kuin aisaa kun asennettiin katto. Katossa on vahva kennorakenne ja ainakin vesi huilaa erittäin hyvin alas, toivottavasti talvella myös lumi

Päätykolmio valmiina

Tienpuolen ikkunat asennettuna (tienpuolen ikkunoissa oli vielä sälekaihtimet paikallaan ja päätettiin jättää ne, kätevä varjostaa jos tarvii), kasvimaanpuolen ikkunoita asennetaan. Takana näkyy myös sitä kivimuuria, johon vanhan kasvihuoneen ympärillä olleet kivet kannoin. Ja kyllä, kaikki nuo kivet, mitä tuossa kivaidassa on, ovat tästä samaisesta pottupellosta ylös ongittuja

Toisen päädyn ikkunoita asennetaan. Tähän päätyyn tulikin vain ylös ikkunoita

Ja talollepäin olevat ikkunat pääsivatä myös paikalleen. Aurinko nousee tuolta kasvihuoneen vasemmalta puolelta ja kiertää aamupäivän aika jo kasvihuoneen oikealle laidalle. Lähes koko päivän paistaa sitten täältä talolta päin, eli suoraan noista isoista päätyikkunoista sisään. Ja raksan johto istuu ja valvoo niin pientä apuria kuin ikkunoiden asennustakin tarkasti

Alalaudoitukset paikallaan. Ja mistäkö ikkunat? Kun joskus sanoo ääneen mitä tarvii, eikä vain pohdi omassa päässään, niin saattaa sen myös saada. Kahdesta naapurista löytyi joutilaita ikkunoita (aivan älyttömä suuri kiitos naapurit <3), lisäksi omasta varastosta pihapiirin vanhimman talon vaihdettuja ikkunoita

Ja oih, siinä se nyt on melkein valmis!!!!! Ovi vielä puuttuu ja muutamia listoja sieltä täältä ja tietysti "sisustus" ja maali (koko kasvihuone tulee valkoiseksi). Mutta en millään malttanut odottaa, että tämä olisi ihan valmis. Tämän parissa on nyt vierähtänyt tovi ja vierähtää vielä toinenkin, mutta sitten lisää kuvia kun sisälläkin alkaa näyttää kasvihuoneelta. Ai niin ja nuo nurkkien pikkuruutuikkunat avautuvat kuin saluunan ovet ulospäin, toimivat tuuletusikkunoina, minä niin tykkään niistä <3

8 kommenttia:

  1. Unohin sulle eilen vastata kun laitoit kuvan... Voi hitsi tuo on hieno!!!! Aivan älyttömän hieno! Meille saa tulla tekemään samanlaisen... ;) <3 W

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kiitos, meinaa vähän sormet syyhytä ja pitää aika lailla itseä pidätellä, niin haluaisin jo viedä huoneen täyteen kasveja :D

      Poista
  2. Ihana kottikärrynukkuja ja vahti <3

    Voi miten hienolta uusi kasvihuone näyttää! Harmi kun ei päästy osallistumaan talkoisiin. Jospa kesällä päästäisiin kurkkaamaan kasvihuonetta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tulkaapa kurkkaan kesällä, jospa siellä jo silloin olisi vähän vehreämpää sisällä :)

      Poista
  3. No on teillä ollut kova homma, mutta kyllä kannatti! Tosi hieno kasvihuone :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urakkaa on riittänyt, mutta kyllä se on kannattanut, jospa ehtisin päivitellä uudempiakin kuvia pian :)

      Poista
  4. Onpa kyllä kiva blogi sulla! Ja olet taitava ompelija - ja kuvissa vielä ihanat pikku mallitkin esittelemässä vaatteita :) käynpäs jatkossakin lueskelemassa täällä teidän kuulumisia. Ja tuosta kasvihuoneesta tuli tosi hieno. t. Teija

    VastaaPoista
  5. Kiitos Teija <3 Ompa mukava kun kävit täällä :)

    VastaaPoista