sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Pikku Prinsessa

Välillä tarvitaan vähän prinsessaista menoa

Prinsessavaahtoa (eli marjapuuroa, eli lappapuuroa, eli puolukkapuuroa...). Kyllä tällä prinsessaaterialla jaksaa kiipeillä

Tällä kiipeilyllä on jokin tavoite...

... ja näin...

... tadaa, tavoitteeseen päästiin :D Eli pimennysverhon mekanismit kiinnostaa

Ompelin pikku Rosannalle ihanan mekkosen, johon sain kulutettua hieman pitsiä, niitä on kertynyt vaikka minkälaisia ja tuntuu, että niitä ei kuitenkaan saa mihinkään käytettyä

Helmaan ja hihansuihin ompelin siis leveää pitsiä. Selkään vielä kaiken pitsin kukkuraksi pitsivetskari. En ollut koskaan aiemmin ommellut pitsivetoketjua, joten vähän aikaa piti pähkäillä, että miten sen saa siististi. Nyt vain ootellaan ja katellaan, että miten mun ratkaisu kestää pesukoneessa

Mutta eihän se kiipeily toki pelkkiin nojatuoleihin rajoitu. Rosannan lempipaikka on nykyään keittiön työtaso. Sinne pääsee kätevästi kiipeämään kun meillä on tason vieressä yksi matalampi alakaappi, jonka päällystä on tarkoitettu esim. kauppakassien laskutilaksi tai ihan vaan istuskelua varten. Tässä on menossa kahvinkeitto isälle. Ja äitillä on ihan aina pieno ruoanlaittoapulainen pöydällä!

Mekkoon otin vähän mallia Mekkotehtaan Alviinasta. Kangas on ihanan pehmeää finecordia, mutta en enää muista ollenkaan mistä mikin kangaskaapin kätköistä löytyvä kangas on peräisin. Toki kaikki alkaa jo olla sen verran vanhaa mallistoa, että niitä ei varmaan enää saakkaan, vaikka ostopaikan muistaisikin :D

2 kommenttia:

  1. Kiitos, haastetta ruoanlaittoon, mutta onhan se mukavampaa kokata kaksin kuin yksin :D

    VastaaPoista